Siirry pääsisältöön

Näyttelykertomus - Pernaja 15.6.24

Näyttelyyn valmistautuminen alkaa itseasiassa jo päiviä ennen itse varsinaista pääpäivää. Häntiä rasvaillaan muutamaa viikkoa ennen, ja keskiviikkona näyttelyn viikolla pestään pahimpia likoja hännistä pois. Perjantaina ennen näyttelypäivää käydään kaupoilla ostamassa eväät niin siimahännille kuin myös ihmiselle: rottien tärkein näyttelyeväs on vesipitoinen ruoka, kuten kurkku ja viinirypäleet. Myös vähän muuta herkkua tulee mukaan näytsiboksiin.



Näyttelyaamun valmistautumisiin kuuluu boksien laitto ja rottien viimeistelyt. Kuljetuksessa meillä on miniduna tai duna, tälläkertaa miniduna. Näytsibokseina toimii Ferplast Geo:n suurin Maxi koko. Bokseissa on kuiviketta, meillä oli tälläkertaa Millamoren Supersoft haapahaketta sekä Smily Eco paperipellettiä. Itse tykkään käyttää erillistä kuljetusboksia kuljetuksissa ja arvostelujen jälkeen, juurikin esimerkiksi dunaa missä rotat mahtuvat oikeasti liikkumaan ja on mukavampi olla. Sitten itse näyttelyyn boksit ovat samat kuin kaikilla muillakin. Matkaboksissa on pesiä, kunnolla erilaisia ruokia ja mahdollisesti jopa jotain tekemistä, kuten pahvirullia. Näyttelyboksissa on myös ruokaa ja näyttelypeti.

Näyttelyyn mukaan otan baby wipesejä rottien mahdolliseen nopeaan pyyhintään (esim rään tai ripulin poistamiseen), häntärasvan, kynsienleikkuutarvikkeet, vauvanruokaa, nutriplussaa, extra kuivaruokaa ja vesipitoisia eväitä sekä juomapullon, jota tarjotaan rotille pitkin päivää.

Näyttelypäivä koittaa ja aamulla saakin kaivaa rottia ihan biopohjasta asti boksiin. Mukaan lähti Fergus,  Mikki ja Hessu, sekä vanhempieni luota Miguel ja Jack. Näyttelypaikalle ajoi tälläkertaa tunnin verran, auto oli onneksi aamusta viileä. Rotat napostelivat ruokiaan ja nukkuivat matkalla.



Pojat näyttelybokseissaan.

Näyttelypaikalla aloitettiinkin viimeiset puunaukset: leikattiin kynnet ja pyyhittiin räät (ja nutriplussat) pois niskoista. Varmistettiin että bokseissa riittää evästä, ja lisäiltiin niitä vähän. Tälläkertaa bokseihin päätyi muunmuassa basilikaa lisukkeeksi, josta Fergus piti kovasti. Vähän pussailua ja sylittelyä vielä päälle.

Bokseihin vielä numerolaput päälle ja valmista tuli! Nyt oli aika kiirehtiä tuomarinpöydän taakse valmistelemaan sihteerin kirjoitusvälineitä. Sihteeröin siis urosten pet luokkaa. Sihteeröinti on omasta mielestäni ihan parasta näyttelypuuhaa, se on todella mukavaa hommaa jota suosittelen ihan kaikille!

Sihteeröimässä pet urosten luokkaa.

Sihteeröinti sujui hyvin ja tuomaroitavat eläimet olivat hyvin herttaisia poikia. Omilla pojilla meni erinomaisesti, ja jopa ujompi ei niin käsittelystä piittaava Fergus jopa bogglasi ja pussaili tuomaria sylittelyn lomassa. Agilityssä ei ihan niin loistettu, yksikään osallistuneista pojistani ei päässyt edes ensimmäisen esteen ohi, hups! Onneksi näyttelyissä ei ole niin kyse menestymisestä, vaan agilityssäkin saatiin tuomarin kanssa lähinnä hihitellä rohkeita mutta haluttomia poikiani.



Näyttelyissä rotat ottavat usein rennosti bokseissaan, kuten minunkin pojat.

Päivä eteni rattoisasti ja pian oltiinkin tuomarin kanssa valmiita. Päästiin palkintojen jakoon, ja voi vitsi miten hienosti meillä meni! 

KuMa eli kunniamaininta jaettiin lähes kaikille pojilleni, Mikille, Hessulle, Fergukselle ja Miguelille. Miguel sai Ep:n eli erikoispalkinnon "lihaskimppu". Ja kaikeksi yllätykseksi, Hessu ylsi näyttelyn toiseksi parhaalle sijoitukselle ROP2 ja voitti Parhaan Juniorin palkinnon <3 Uskomatonta! Agilitystäkin repesi vielä erikoispalkinto Miguelille "pesäntekijä" kun herra päätti mieluummin alkaa nukkua agilityradalla juoksemisen sijaan.


Virallisessa luokassa mukana oli Miguel (hiagp), Fergus (rag), Hessu (ag/bdg) ja Mikki (ci/bdg). Muut saivat viivaa, eli eivät saaneet näyttelystä arvosanaa, mutta Hessu sai yllätyksekseni L2 eli laatu kakkosen, joka tarkoittaa näyttelyarvosanoissa eläimen olevan standardin mukaisesti jalostuskelpoinen :) Tämä oli omasta mielestäni erinomainen tulos. Miguel taas repäisi ihan kunnolla ja sai L1/1, eli oli oman luokkansa luokkavoittaja!

Oli ihanaa päästä taas näkemään kanssaharrastajia, sihteeröimään eikä tyhjin käsinkään tarvinnut lähteä <3 Näyttelyissä on sitä jotain, ja kaikkien rottailijoiden kannattaa joskus kokeilla näyttelyssä käymistä! Otetaan kaikki avosylin vastaan, ja yksin ei tarvitse pelätä jäävänsä.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesyrottien leikkaushoito

 Käytiin eilen Who:n kanssa Linnunmäellä hoitamassa vasempaan kylkeen ilmestynyt nisäkasvain. Leikkaus meni hyvin, ilman komplikaatioita ja Who on toipunut nyt miltein ensimmäiset kriittisimmät 24tuntia. Ajattelin, että voisin kertoilla kokemuksistamme kesyrottien leikkaushoidosta. Who odottamassa hoitoaan minidunassa. Kokemusta meillä on kolmenlaisesta operaatiosta: nisäkasvaimen poisto, kastraatio ja paiseenpoisto. Nisäkasvaimen kirurginen poisto on loppujenlopuksi hyvin simppeli toimenpide. Yleensä nisäkasvaimet eivät ole kovin "juurtuneita" kudoksiin, jolloin ne on helppo poistattaa. Jos olet kiinnostunut näkemään kuvia leikkausoperaatiosta, näät sellaisia täältä:  https://ratguide.com/health/surgery/mammary_tumor_removal_au.php https://ratguide.com/health/surgery/mammary_tumor_removal_usa.php Denahi rotan nisäkasvaimen poistosta jäänyt leikkaushaava. Varsinainen omistajalle tärkein osuus on leikkausta ennen ja sen jälkeen. Rotan on tärkeä syödä ennen leikkausta ja suoraa...

Suositeltu epävirallinen kasvattaja

 Jihuu, nyt se on virallista: ollaan suositeltu epävirallinen kasvattaja Suomen Kesyrottayhdistys ry:llä <3 Suositeltu epävirallinen kasvattaja on yhdistyksen suosittelema kasvattaja, joka ei ole vielä ansainnut virallista kasvattajanimeään kasvattajakurssin kautta. Mutta kuitenkin omaa eettiset arvot kasvatuksessaan, tekee yhteistyötä muiden virallisten ja suositeltujen kasvattajien kanssa ja on aktiivinen yhdistyksessä sekä näyttelyissä. Pari otetta hakemuksestani, joka tiivistänee kasvatustavoitteitani aika hyvin: ”  Päätavoitteeni kasvatuksessa on luoda hyväluonteisia, terveitä ja  lempeitä kesyrottia.  Muunnoksen puolesta tavoitteeni on saada lähinnä vain terverakenteisia eläimiä, toki tähdäten kasvatuksessa myös ylläpitämään mahdollisimman standardinmukaisia eläimiä. Tärkeintä minulle kuitenkin on että eläin on terve ja onnellinen. ” Yhdistyksessähän olen ollut jäsenenä nyt kuusi vuotta, ja näyttelyissä käynyt pian yhtä kauan. Miksi näyttelyt on niin tärkeit...

Paljon onnea nakit!

 Pikkuruiset Rakkaus-poikueen nakit täyttävät tänään yhden viikon ❤️ Poikaset alkavat kasvattaa itselleen ihanan untuvaista vauvakarvaa ja ovat jo kovia liikuskelemaan. Tyttöjä on viisi ja poikia on seitsämän. Saanen esitellä, Kotitontun rottalan ensimmäisen poikueen jäsenet: Poikaset ovat kasvaneet ihan hurjaa vauhtia tässä viikon aikana, mutta vielä pitää odottaa toinen viikko että poikaset alkavat todella kasvamaan räjähdysmäisesti.